Leg4Life-hanke, 2020-2023. Papuja pallon parhaaksi -yleisöluentosarjan tallenteet. CC BY 4.0. Katso yksityiskohtainen tuotantokausien ohjelman kuvaus: 2020, 2021, 2022 ja 2023. Linkki kaikki tallenteet sisältävään soittolistaan Youtubessa.

Stoddard ja Pajari, 2022. Why we need legume cultivation? Meidän ja planeettamme kannalta kestävä ruokavalio. Tallenne Nuorten ilmastowebinaarista 19.1.2022, jossa oli aiheena ruoantuotanto ja -kulutus. Tilaisuuden järjestäjänä oli Lukioiden korkeakouluyhteistyö pääkaupunkiseudulla -hanke. Linkki tallenteeseen Youtubessa.

Leg4Life-hanke ja Marttaliitto, 2022. Näin esikäsittelet palkokasvit tarvittaessa. Huoneentaulu kotitalousopetukseen ja kotikeittiöön. CC BY 4.0. Saatavilla suomeksi.

Leg4Life-hanke ja Marttaliitto, 2022. Papuja pöytään pallon parhaaksi. Papureseptivihko. CC BY 4.0. Saatavilla suomeksi.

Leg4Life ja Just food -hankkeiden yhteinen politiikkasuositus: Ruokavaliot ovat osa terveys- ja ympäristöhaasteiden ratkaisua – uudistuvat ravitsemussuositukset kaikkien käyttöön
Lue tästä koko politiikkasuositus

Julkaistu 12.9.2023.

Suosituksemme päättäjille, kansanterveyden edistäjille ja ruoka-alan toimijoille:

1. Uudistuvat kansalliset ravitsemussuositukset otetaan kestävän ruoka- ja ravitsemuspolitiikan perustaksi

2. Ruokavalioiden muutoksia tuetaan laajalla keinovalikoimalla

3. Ravitsemusta seurataan kaikissa väestöryhmissä

---

---

[In English below]

Leg4Life-hankkeen politiikkasuosituksia 1: Kotimaiset palkokasvit edistävät kestävää ruokajärjestelmää
Lue tästä koko politiikkasuositus

Julkaistu 17.5.2023.

Näin tuet palkokasvien arvoketjua ja edistät siirtymää kestävään ruokajärjestelmään:

1. Luo palkokasvien hyödyntämiselle suosiolliset olosuhteet. Palkokasvit auttavat Suomea kestävyystavoitteiden saavuttamisessa pienentämällä ruokajärjestelmän haitallisia ympäristövaikutuksia. 

2. Paranna palkokasvien viljelyn ja käytön mahdollisuuksia. Palkokasvien viljely Suomessa vähentää riippuvuutta ulkomailta tuodusta kasviproteiinista ja typpeä sisältävistä lannoitteista. Investoiminen kasvavaan alaan tuottaa taloudellista hyvinvointia. 

3. Lisää palkokasvien osuutta ruokavaliossa. Punaisen ja prosessoidun lihan osittainen korvaaminen palkokasveilla auttaa parantamaan ruokavalion kestävyyttä sekä terveyden että ympäristön näkökulmasta.

---

Recommendations of the Leg4Life Project 1: Legumes contribute to a sustainable food system
Click here to read the whole policy brief

Published 21.8.2023.

This is how you can support the legume value chain and promote the transition to a sustainable food system:

1. Create favourable conditions for utilising legumes. Leguminous plants help the European Union achieve its sustainability objectives by reducing the adverse environmental impacts of the food system.

2. Improve the opportunities for legume cultivation and use. The cultivation of legumes in Europe reduces dependence on nitrogen-containing fertilisers and plant proteins imported from outside the European Union. Investing in a growing sector produces economic well-being.

3. Increase the dietary consumption of legumes. Partial replacement of red and processed meat with legumes helps to improve dietary sustainability from the perspective of both health and environment.

Lähteitä ja lisää aiheesta / Sources and further information about the topic:
– Kaartinen NE, Tapanainen H, Maukonen M, Päivärinta E, Valsta L, Itkonen S, Pajari AM, Männistö S. (2023). Partial replacement of red and processed meat with legumes – a modelling study of the impact on nutrient intakes and nutrient adequacy on the population level. Public Health Nutrition, 26(2), 303–314. Link to the publication.
– Kaljonen M, Ott A, Huttunen S, Kuusela AJ, Lonkela A. (2021). Policy mixes for more vital legume value chains: Evaluation across competing policy frames. The International Journal of Sociology of Agriculture and Food, 27(2), 1–21. Link to the publication.
– Korhonen K, Mäki M, Muilu T. (2023). Tuottajien näkökulmia palkokasvien viljelyyn Suomessa. [Producers’ perspectives on legume farming in Finland]. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 18/2023. Luonnonvarakeskus. Link to the publication.
– Leg4Life-hanke. (2019–). Papuja pallon parhaaksi -yleisöluentosarja. Tallenteet katsottavissa Leg4Lifen YouTube-kanavalla.
– Pajari AM. (2018). Pihvin korvaaminen pavuilla – täytyykö meidän ja pystymmekö me? Tieteessä tapahtuu, 36(5), 3–7. Link to the publication.
– Pitkänen O, Halmemies-Beauchet-Filleau A, Räisänen S, Jaakkola S, Kokkonen T, Vanhatalo A. (2023). Processed fava bean as a substitute for rapeseed meal with or without rumen-protected methionine supplement in grass silage-based dairy cow diets. Journal of Dairy Science, 106(5), 3217–3232. Link to the publication.
– Valsta L, Kaartinen NE, Tapanainen H, Männistö S, Sääksjärvi K (toim.). (2018). Ravitsemus Suomessa – FinRavinto 2017 -tutkimus. [Nutrition in Finland – The National FinDiet 2017 Survey]. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Link to the publication.
– Watson CA, Reckling M, Preissel S, Bachinger J, Bergkvist G, Kuhlman T, Lindström K, Nemecek T, Topp CFE, Vanhatalo A, Zander P, Murphy-Bokern D, Stoddard FL. (2017). Grain legume production and use in European agricultural systems. Advances in Agronomy, 144, 235–303. Link to the publication.
– Ympäristöministeriö. (2020). Kestävä elvytys kohti koronakriisistä toipuvaa, menestyvää ja ekologisesti kestävää Suomea. Link to the publication.

---

---

Leg4Life-konsortio (2022). Vaikuttavuuskertomus 3. Palkokasvit edistävät kestävää, terveellistä ja turvallista ruokavaliota. Linkki julkaisuun.

Leg4Life-konsortio (2022). Vaikuttavuuskertomus 2. Lisääntynyt palkokasvien viljely mahdollistaa kestävyysloikan ottamisen. Linkki julkaisuun.

Leg4Life-konsortio (2022). Vaikuttavuuskertomus 1. Yhteistyöllä entistä palkokasviperustaisempaan suomalaiseen ruokajärjestelmään. Linkki julkaisuun.

Kaartinen N.E., Tapanainen H., Maukonen M., Päivärinta E., Valsta L.M., Itkonen S.T., Pajari A.-M. & Männistö S. (2022). Partial replacement of red and processed meat with legumes – a modelling study of the impact on nutrient intakes and nutrient adequacy on the population level. Public Health Nutrition (IN PRESS). https://doi.org/10.1017/S1368980022002440