Deprecated: wpseo_opengraph on kehotettu välttämään versiosta 14.0 asti! Käytä sen sijaan wpseo_frontend_presenters. in /home/u55646/public_html/wp-includes/functions.php on line 5088

Tietoa hankkeesta

Isot ympäristön ja yhteiskunnan muutokset kuten ilmastokriisi, luonnon monimuotoisuuden väheneminen, tarve siirtyä kiertotalouteen ja elintasosairauksien yleistyminen haastavat nykyiset ruoantuotanto- ja kulutustapamme. Ruokaa pitäisi riittää yhä useammalle samaan aikaan kun ruoantuotannosta aiheutuvaa ympäristökuormitusta tulisi pienentää.

Tarvitaan kokonaisvaltaisia ratkaisuja, joissa otetaan huomioon  samanaikaisesti ruoantuotannon ja -kulutuksen vaikutukset ihmisten, yhteiskunnan ja ympäristön hyvinvointiin ja taloudelliseen kestävyyteen. Hankkeessa tutkitaan Suomen olosuhteissa menestyviä palkokasveja viidessä laajassa työpaketissa, jotka kattavat koko ruokaketjun pellolta pöytään.

Työpaketti 1: Palkokasveja kestävästi hyödyntävä maatalous
Työpaketti 2: Terveelliset ja maistuvat palkokasvielintarvikkeet
Työpaketti 3: Palkokasvien käytön vaikutukset ihmisen ravitsemukseen ja terveyteen
Työpaketti 4: Palkokasvielintarvikkeiden hyväksyntä kuluttajien keskuudessa ja yhteiskunnassa
Työpaketti 5: Palkokasvien tuotannon ja kulutuksen vaikutukset ympäristöön, yhteiskuntaan ja talouteen

Leg4Life-hanke (Legumes for Sustainable Food System and Healthy Life – Palkokasveilla kohti kestävää ruokajärjestelmää ja terveyttä) pyrkii voittamaan nämä haasteet lisäämällä Suomessa menestyvien palkokasvien (herne, härkäpapu, lupiinit, apilat) viljelyä sekä edistämällä niiden nykyistä monipuolisempaa käyttöä elintarvikkeiksi ja rehuksi. Typpeä sitovat palkokasvit ovat ympäristö- ja yhteiskunnallisten haasteiden moniottelijoita, jotka soveltuvat korvaamaan maatalouden teollisia väkilannoitteita, tuontivalkuaisrehuja eläinten ravitsemuksessa ja punaista lihaa ihmisten ravitsemuksessa. Näin palkokasvien avulla voidaan yhtäaikaisesti parantaa sekä ympäristön että ihmisten terveyttä taloutta vaarantamatta.

Palkokasvien viljelyllä on Suomessa pitkät perinteet, mutta niiden viljely sekä elintarvike- että rehukäyttöön on viime vuosikymmeninä jäänyt vähäiseksi palkokasvien selkeistä eduista huolimatta. Taustalla on lukuisia syitä, kuten tiedon puute, palkokasvien heikompi viljelyvarmuus suhteessa fossiilipohjaisten väkilannoitteiden ja rehulähteiden helppoon saatavuuteen, palkokasvien maku ja niistä aiheutuvat ruoansulatusongelmat, sekä palkokasveille soveltuvien prosessointimenetelmien puute. Leg4Life-hanke pyrkii nujertamaan nämä haasteet kehittämällä yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa palkokasvien viljelymenetelmiä, eläinten ruokintaratkaisuja ja palkokasvien prosessointimenetelmiä, joiden avulla saadaan maistuvia ja helppokäyttöisiä palkokasvituotteita niin kuluttajien kuin ateriapalveluidenkin käyttöön. Hankkeessa pyritään myös todentamaan palkokasvien lisääntyvän käytön terveys-, ympäristö- ja talousvaikutukset yhteiskunnallisen keskustelun ja päätöksenteon tueksi.

Leg4Life on Helsingin yliopiston, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja Luonnonvarakeskuksen yhteinen hanke, joka toimii vuosien 2019-2025 aikana. Hanketta rahoittaa Strategisen tutkimuksen neuvosto (STN), joka toimii Suomen Akatemian yhteydessä. Leg4Life-hankkeessa on tiiviisti mukana lukuisia maamme johtavia ruoka-alan toimijoita alkutuotannon, elintarviketeollisuuden, terveys-, ympäristö- ja maatalouspolitiikan sekä kuluttajajärjestöjen taholta. Leg4Life-hankkeen tavoitteena on palkokasvien käyttöä lisäämällä saada aikaan laaja yhteiskunnallinen muutos kohti terveellisempää ruokajärjestelmää sekä ilmastoneutraalia ruoantuotantoa ja -kulutusta. Hankkeessa tutkitaan Suomen olosuhteissa menestyviä palkokasveja viidessä laajassa työpaketissa, jotka kattavat koko ruokaketjun pellolta pöytään.

Työpaketti 1

Palkokasveja kestävästi hyödyntävä maatalous

Johtajat: Aila Vanhatalo ja Asko Simojoki, Helsingin yliopisto

Nykyiset maanviljelymenetelmät perustuvat usein fossiilisyöppöjen teollisten väkilannoitteiden käyttöön, minkä seurauksena viljely on yksipuolistunut, maatalouden energiakäyttö lisääntynyt ja luonnon monimuotoisuus sekä viljelymaan rakenne heikentyneet. Palkokasvit sitovat typpeä ilmasta maaperään ilmaiseksi, ilmastoa kuormittamatta, ja niiden täysimääräinen hyödyntäminen lisäisi kotimaista proteiinituotantoa parantaen samalla ruokaturvaa ja keventäen maatalouden ympäristöjalanjälkeä.

Työpaketissa 1 pyrimme madaltamaan palkokasvien viljelyn kynnystä kehittämällä typen hyväksikäyttöä parantavia palkokasvien viljelymenetelmiä ja tuotamme tietoa palkokasvien viljelyn vaikutuksista maaperän ravinteiden huuhtoutumiseen ja kasvihuonekaasupäästöihin. Pyrimme lisäämään sekä palkoviljojen että nurmipalkokasvien käyttöä lypsylehmien ruokinnassa. Tutkimme muun muassa voisiko palkokasvien täydennysruokintaa kehittämällä pienentää nautojen metaanipäästöjä ja parantaa typen hyväksikäyttöä ruokinnassa.

Työpaketti 2

Terveelliset ja maistuvat palkokasvi­elintarvikkeet

Johtajat: Kirsi Jouppila ja Susanna Kariluoto, Helsingin yliopisto

Palkokasvien käyttöä ihmisten ravitsemuksessa rajoittavat niiden epämiellyttävän papumaiseksi koettu maku ja haju, niukka tuotevalikoima ja palkokasvien sisältämät haitalliset yhdisteet. Haitta-aineet saattavat häiritä ravintoaineiden imeytymistä (fytaatti ja entsyymi-inhibiittorit), aiheuttaa vatsavaivoja (oligosakkaridit) tai olla myrkyllisiä (lektiinit, visiini ja konvisiini). Menetelmät, joita tavanomaisesti käytetään poistamaan näitä yhdisteitä, heikentävät kuitenkin usein myös elintarvikkeiden ravitsemuksellista arvoa.

Työpaketissa 2 kehitämme palkokasveille soveltuvia prosessointimenetelmiä siten, että lopputuloksena on turvallisia, terveellisiä ja korkealaatuisia palkokasvituotteita, joiden käyttö on helppoa ja miellyttävää. Prosessoinnin avulla voidaan myös lisätä palkokasvituotteisiin B12-vitamiinia, jota ei tavallisesti ole kasviperäisissä elintarvikkeissa lainkaan.

Työpaketti 3

Palkokasvien käytön vaikutukset ihmisen ravitsemukseen ja terveyteen

Johtajat: Satu Männistö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja Essi Päivärinta, Helsingin yliopisto

Suomalaiset kuluttavat ravitsemussuosituksiin nähden liikaa punaista lihaa ja liian vähän kasviksia. Vähän kasviksia ja runsaasti punaista ja prosessoitua lihaa sisältävä ruokavalio on yhteydessä lisääntyneeseen kuolleisuuteen ja riskiin sairastua sydän- ja verisuonitauteihin, tyypin 2 diabetekseen ja paksusuolisyöpään. Palkokasvit soveltuvat hyvin korvaamaan eläinperäisiä tuotteita ruokavaliossa, mikä muuttaisi ruokavalion koostumusta terveyden kannalta edulliseen suuntaan. Palkokasvit sisältävät runsaasti proteiinia, kuitua, kivennäisaineita ja vitamiineja, erityisesti folaattia, jonka saanti suomalaisilla jää usein suositeltua pienemmäksi. 

Työpaketissa 3 tutkimme palkokasvien vaikutuksia ihmisen ravitsemukseen ja terveyteen kliinisissä interventiotutkimuksissa ja väestöaineistoja hyödyntäen. Tuotamme tietoa siitä, miten punaisen lihan korvaaminen palkokasveilla vaikuttaa ravintoaineiden saantiin, ravitsemustilaan, sairauksien riskitekijöihin sekä sairauksien esiintyvyyteen.

Työpaketti 4

Palkokasvi­elintarvikkeiden hyväksyntä kuluttajien keskuudessa ja yhteiskunnassa

Johtajat: Toivo Muilu, Luonnonvarakeskus ja Hanna Konttinen, Helsingin yliopisto

Kuluttajien hyväksyntä ja koko elintarvikehuoltojärjestelmän tuki on äärimmäisen tärkeää tavoiteltaessa muutosta kohti kasvispainotteisempaa ja enemmän palkokasveja sisältävää ruokavaliota. Nykyiset kulutustrendit kuten ympäristötietoisuus, hyvinvointi ja terveellisyys tukevat palkokasvien käytön lisäämistä. Samalla kuluttajien päivittäisiin ruokavalintoihin vaikuttavat asenteet, tavat, normit ja merkitykset kuitenkin muuttuvat hitaasti ja ne voivat myös toimia esteenä palkokasvien runsaammalle käytölle.

Työpaketissa 4 tutkimme palkokasvien käyttöön liittyviä asenteita, tapoja, tarpeita ja haasteita koko elintarvikeketjussa. Kartoitamme kuluttajien suhtautumista punaisen lihan korvaamiseen palkokasveilla ja sen vaikutusta ateriapalveluiden annosmyyntiin ja ruokahävikkiin. Lisäksi tutkimme, voiko ravitsemuksellisesti hyviin valintoihin kannustaa ruokailuympäristön hienovaraisella muokkaamisella. Selvitämme myös, millaisia vaikutuksia lisääntyvällä palkokasviviljelyllä voi olla maatalous- ja maaseutualueisiin.

Työpaketti 5

Palkokasvien tuotannon ja kulutuksen vaikutukset ympäristöön, yhteiskuntaan ja talouteen

Johtajat: Anna-Liisa Välimaa, Luonnonvarakeskus ja Kari Hyytiäinen, Helsingin yliopisto

Palkokasvien laajamittaiseen hyödyntämiseen perustuva ruokajärjestelmä voi muuttaa merkittävästi peltokasvien viljelyä, maatalousmaankäyttöä, ravinteiden kiertoa, ruokailutottumuksia ja elintasosairauksien esiintyvyyttä sekä ruoan tuotantoon ja kulutukseen liittyvää ympäristökuormitusta. Kansallisella tasolla kotimaisten palkokasvien tuotannon ja kulutuksen kasvun ympäristövaikutuksia koko ruokajärjestelmässä on aiemmin tutkittu vain vähän ja yhteiskunnallisia vaikutuksia ei juuri ollenkaan.

Työpaketissa 5 tutkimme, miten palkokasvien lisääntynyt tuotanto, prosessointi ja kulutus vaikuttavat niistä koituviin ympäristö-, yhteiskunnallisiin ja taloudellisiin kustannuksiin ja hyötyihin. Ympäristövaikutusten suhteen tarkastelemme hiilijalanjälkeä, vesistöjen rehevöitymistä ja maatalousmaankäyttöä. Yhteiskunnallisten vaikutusten osalta tarkastelemme muun muassa eri sidosryhmien terveyttä, tasa-arvoa ja työntekijöiden hyvinvointia. Talousvaikutuksia tarkastelemme sekä maatilan että yhteiskunnan tasolla. Riskianalyysin avulla tuomme esille epävarmuustekijöiden, kuten terveysvaikutusten laajuuden, vaikutusta rahamääräisiin arviointeihin. Tuotettu tieto tukee päätöksentekoprosesseja arvioimalla rahamääräisesti avainhyötyjä ja -kustannuksia siirryttäessä palkokasvipainotteisempaan ruokajärjestelmään.

Hanketta toteuttamassa

Rahoittaja