Tutustu kasvikunnan supersankareiden viljelyyn – palkokasveihin!

Kutsumme sinut tutustumaan palkokasveihin ja niiden viljelyyn koelohkollamme Helsingissä sekä verkossa! Leg4Life-hanke tutkii palkokasveja Haltialan tilalla, joka on oiva kesäretkikohde koko perheelle. Palkokasvit ovat kasvikunnan supersankareita, joiden avulla voidaan parantaa ympäristön tilaa ja ihmisten terveyttä.

Elokuussa jännitetään viljelykasvien sadon valmistumista ja sadonkorjuun etenemistä. Meillä Leg4Life-hankkeessa on myös jännitettävää, sillä viljelemme koepellollamme tutkimustarkoituksessa härkäpapua ja hernettä. Kokeessa tutkimme herneen ja härkäpavun typensidonnan vaikutuksia maaperän kasvihuonekaasupäästöihin ja palkokasveja sisältävien viljelykiertojen vaikutuksia satoon ja taloudelliseen tuotokseen.

Tutustu palkokasvien viljelyyn Helsingissä

Nyt kaikilla on mahdollisuus päästä tutustumaan koelohkollamme palkokasvien viljelyn hyötyihin kuvallisten esittelykylttien avulla. Koelohko sijaitsee Haltialan tilalla Helsingissä (kartta), joka on oiva loppukesän retkikohde. Haltialan tilalla pääsee myös maksutta poimimaan herneitä ja kukkia – poimithan näitä vain sallituilta alueilta (Leg4Life-hankkeen koelohkolta kasvien poiminta ei ole sallittua). Lisäksi verkkosivuiltamme Palkokasvit pellolla -osiosta löytyy runsaasti tietoa palkokasvien viljelystä ja sen hyödyistä. Tee vaikka oma viljelykoe sivun ohjeilla! Också på svenska Baljväxter på åkrar. Also in English Legumes on fields.

Alla olevalla videolla Leg4Life-hankkeen tutkija Fred Stoddard kertoo Haltialan koelohkolla palkokasvien viljelystä ja sen hyödyistä sekä palkokasvien ystävistä ja vihollisista.

Leg4Life-hankkeen koelohkolla olevat esittelykyltit kertovat palkokasvien viljelyn hyödyistä ja typen kierrosta
Leg4Life-hankkeen koelohkolla Haltialassa pääsee tutustumaan palkokasvien viljelyn hyötyihin.

Viljelykierrossa samalla pellolla viljeltävä kasvi vaihtuu eri vuosina. Koepellollamme viljelykiertoa toteutetaan siten, että viljelemme vuorotellen palkokasveja, vehnää, kauraa, heinää ja öljykasveista rapsia. Monivuotisessa tutkimuksessamme selvitämme, miten palkokasveja sisältävät viljelykierrot vaikuttavat satoon ja viljelyn taloudelliseen kannattavuuteen.

Leg4Life-hankkeen koelohkolla olevat kasvilajikyltit esittelevät alueella tutkittavat kasvilajit, joita ovat herne, härkäpapu, vehnä, kaura, raiheinä ja rapsi
Koelohkolla viljellään hernettä, härkäpapua, vehnää, kauraa, raiheinää ja rapsia. Kasvilajikyltit kertovat viljelykasvien ominaisuuksista ja niiden käytöstä.

Typen kierto maapallolla liittyy olennaisesti palkokasvien viljelyyn. Näillä proteiinipitoisilla kasvikunnan supersankareilla on näet erityislaatuinen kyky sitoa ilmakehän typpikaasua maaperään. Tutkimme Leg4Life-hankkeessa myös sitä, miten herneen ja härkäpavun typensidonta vaikuttaa maaperästä ilmakehään vapautuviin kasvihuonekaasupäästöihin.

Palkokasveilla on luonnossa sekä ystäviä että vihollisia

Tutustumalla palkokasvien viljelyyn koepellollamme tai verkkosivuillamme saat tietoa palkokasvien viljelyn mukanaan tuomista hyödyistä typensidonnan lisäksi. Kerromme myös viljelykasvien menestymistä uhkaavista pahiksista, joihin lukeutuvat kasvitaudit, tuholaiset ja rikkakasvit. Lisäksi esittelemme keinoja, joilla viljelykasveja voidaan suojata näitä uhkatekijöitä vastaan. Saat myös tietoa hyviksistä – viljelykasveille hyödyllisistä luontomme eliöistä.

Leg4Life-hankkeen koelohkolla olevien esittelykylttien avulla voit tutustua viljelykasvien ystäviin eli pölyttäjiin, suojeleviin hyönteisiin ja hyödyllisiin mikrobeihin, ja vihollisiin eli kasvitauteihin, tuholaiseläimiin ja rikkakasveihin
Kuinka monta viljelykasvien ystävää bongaat Leg4Life-hankkeen koelohkolta?

Me Leg4Life-hankkeessa edistämme kotimaisten palkokasvien viljelyä ja käyttöä sekä ihmisten että eläinten ravinnoksi. Tänä kesänä pääset näkemään koepellollamme herneiden ja härkäpavun kukinnan ja palkojen muodostumisen heinäkuussa. Satoa päästään korjaamaan loppukesällä, kun ensin herneet ja myöhemmin härkäpavut tuleentuvat eli kypsyvät puitaviksi. Papuvallankumous on kohta täällä – tutustu tulevaisuuden ruokaan!

Teksti: Sari Bäck ja Marjukka Lamminen

Jaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.