Kohtaavatko palkokasviketjun alku- ja loppupään ajatukset?

Euroopan Unionin Farm to Fork eli Pellolta pöytään -strategiassa korostetaan ruokaketjun toimijoiden yhteistyötä. Se sujuu parhaiten, kun toimijoiden ajatukset kohtaavat. Selvitimme Leg4Life-hankkeessa, mitä palkokasveista ajatellaan ketjun alku- ja loppupäässä.

Arvot ja asenteet palkokasvien tuotannon ja kulutuksen taustalla

EU:n komission vuonna 2020 julkistaman Farm to Fork -strategian ydinasia on ruokaketjun tarkastelu kokonaisuutena. Strategiassa kannetaan huolta muun muassa tuottajien toimeentulosta, jalostuksen ja kaupan oikeudenmukaisuudesta sekä kuluttajien valinnoista. Niihin esitetään ratkaisuiksi lukuisia yleisiä politiikkalinjauksia, joissa korostuvat ylätason poliittiset päätökset ja hallinnon toimet.

Viime kädessä kaikki ruokaketjun toimijat ovat kuitenkin ihmisiä omine arvoineen ja valintoineen: mitä ja miksi viljelen pellollani ja millaista ruokaa haluan pöydälleni? Farm to Fork -strategiassa ei juurikaan kiinnitetä huomiota näihin kysymyksiin, mutta olemme selvittäneet niitä Leg4Life-hankkeessa tuottajille (n=2 085) ja kuluttajille (n=1 000) suunnatuilla laajoilla kyselyillä. Kohtaavatko siis tuottajien ja kuluttajien näkemykset palkokasveista?

Kuusi ihmistä pitää toisiaan kädestä. Yhteistyö palkokasviketjussa on tärkeää.
Leg4Life-hankkeessa on tutkittu tuottajien ja kuluttajien ajatusten kohtaamista. Synergioiden ja ristiriitojen tunteminen on tärkeää kun palkokasviketjua halutaan kehittää.

Kotimaista, luomua vai lähellä tuotettua?

Taloustutkimuksen kesällä 2020 toteuttamassa Suomi syö -tutkimuksessa havaittiin, että neljä viidestä (80 %) suomalaisesta pitää tärkeänä syödä kotimaista ruokaa. Myös palkokasvituotannon kotimaisuutta arvostetaan, sillä Leg4Life-hankkeen kyselyiden perusteella 77 % tuottajista ja 72 % kuluttajista piti palkokasvien tuottamista Suomessa tärkeänä.

Edelleen tuottajista 83 % ja kuluttajista 75 % oli samaa mieltä siitä, että palkokasvien viljely Suomessa olisi hyvä tapa lisätä kotimaista ruokaturvaa. Hieman yli puolet kuluttajista (59 %) ja tuottajista (52 %) uskoi myös, että palkokasvituotannosta muodostuu uusi tulonlähde maaseudulle. Toisaalta vastauksissa nousi esille myös palkokasvien vientipotentiaali, sillä yli 60 % molemmista ruokaketjun toimijoista arvioi, että palkokasvipohjaiset elintarvikkeet olisivat Suomelle hyvä vientituote.

Kuluttajista 70 %, mutta tuottajista vain 40 % oli samaa mieltä siitä, että palkokasvien tuottaminen luonnonmukaisesti on tärkeää. Tämä selkeä ero saattaa kuvastaa tuottajien realistisempaa käsitystä eri tuotantotapojen vaatimuksista ja mahdollisuuksista, kun taas kuluttajien vastauksissa voi heijastua yleisempi kehityskulku, jossa ruoan luonnonmukaisuus on korostunut valintakriteerinä.

Molemmissa kyselyissä tiedusteltiin myös suhtautumista palkokasvien ”lähituotantoon”, jolla tarkoitettiin tässä yhteydessä viljelyä oman maakunnan alueella. Se nousi tuottajien vastauksissa jonkin verran tärkeämmäksi kuin kuluttajilla (65 % tuottajista ja 51 % kuluttajista piti asiaa tärkeänä). Ero oli vastaajaryhmien välillä kuitenkin puolet pienempi kuin luomun osalta. On mielenkiintoista, että palkokasvien osalta luomutuotanto näyttäisi olevan kuluttajien keskuudessa oman maakunnan tuotantoa tärkeämpää, vaikka lähiruokaa pidetään yleisesti luomua merkittävämpänä trendinä.

Pakasteherneiden sadonkorjuuta.
Leg4Life-hankkeen tutkimuksen mukaan kuluttajat ja tuottajat liittävät varsin positiivisia mielikuvia palkokasveihin: niiden viljely voi lisätä kotimaista ruokaturvaa ja tuoda tuloja maaseudulle, lisäksi palkokasvituotteiden vientipotentiaali arvioitiin merkittäväksi. Kuva: News Øresund – Johan Wessman CC BY 2.0

Palkokasvielintarvikkeiden terveellisyys kiinnostaa, mutta lihankaltaisuutta ei vaadita

Vaikka molemmat ruokaketjun toimijat näkevät palkokasveista valmistetut elintarvikkeet terveellisinä, tämä korostui erityisesti kuluttajien vastauksissa. Jopa 86 % kuluttajista piti niitä terveellisinä, kun taas tuottajilla vastaava osuus oli 67 %. Eroa voi osaltaan selittää se, että tuottajakyselyssä miesten osuus oli 87 %, kun se kuluttajakyselyssä oli 50 %. Monissa aiemmissa tutkimuksissa on havaittu terveysnäkökohtien olevan naisille ruokavalinnoissa tärkeämpiä kuin miehille.

Ruokaketjun alku- ja loppupään näkemyserot tulivat myös esiin pyydettäessä valitsemaan kolme tärkeintä asiaa, joita palkokasvielintarvikkeisiin liittyvässä viestinnässä (julkisessa keskustelussa ja mainonnassa) pitäisi korostaa. Tuottajien vastauksissa painottuivat kotimainen ruoantuotanto ja sen tärkeys, kun taas kuluttajilla terveellisyys ja hyvä maku olivat keskiössä.

Palkokasvielintarvikkeiden lihankaltaisuuteen suhtauduttiin positiivisemmin ketjun loppu- kuin alkupäässä, mutta yllättävän harva piti tätä ominaisuutta tärkeänä. Kuluttajista 27 % ja tuottajista vain 9 % oli samaa mieltä siitä, että palkokasvielintarvikkeiden tulisi muistuttaa mahdollisimman paljon lihaa. Sama ero näkyi tarkasteltaessa niiden kuluttajien (40 %) ja tuottajien (66 %) osuuksia, jotka ilmaisivat olevansa eri mieltä väittämän kanssa.

Nämä tulokset ovat kiinnostavia tuoreen raportin valossa, joka ennustaa, että lihaa ja muita eläinperäisiä tuotteita korvaavien proteiinien markkina moninkertaistuu lähivuosina. Raportin mukaan kulutuksen kasvun edellytys on eläinperäisiä tuotteita muistuttava maku ja koostumus, joka kehittyy nyt vauhdilla. Leg4Life-hankkeen havainnot puolestaan muistuttavat eri kuluttajasegmenttien olemassaolosta sekä mahdollisista näkemyseroista tuottajien ja jalostajien välillä.

Herneitä ja herneenpalkoja lautasella.
Leg4Life-hankkeen tutkimuksen mukaan palkokasvituotteiden hyvä maku ja terveellisyys on tärkeää kuluttajille, mutta tuotteiden ei välttämättä tarvitse muistuttaa lihaa.

Palkokasveilla on vahva tuki pellolla ja pöydässä

Farm to Fork -strategiassa todetaan, että palkokasvien, pähkinöiden, kokojyvätuotteiden, hedelmien ja vihannesten kulutus on EU-maissa riittämätöntä. Kotimainen palkokasvien viljely on viime vuosina kasvanut merkittävästi ja ala on muutenkin myötätuulessa, kuten myös Marjukka Lamminen totesi blogissaan. Pavut olivat MTK:n Vuoden Vihannes vuonna 2018 ja esimerkiksi Sydänliitto korostaa palkokasvien terveyttä edistäviä ominaisuuksia.

Kyselytulostemme perusteella kotimaisen palkokasvituotannon kehittämisellä on vahva tuki sekä ruokaketjun alku- että loppupäässä. Lopulta me kaikki kuluttajina ratkaisemme valinnoillamme, jatkuuko lupaavasti alkanut palkokasvibuumi myös lähitulevaisuudessa.

Kirjoittajat: Toivo Muilu, Hanna Konttinen ja Kirsi Korhonen

Jaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.